Oopperan III näytös tapahtuu ensin Blois'n kaupungin lähistöllä, josta voi nähdä kaupungin tornien palavan ja luhistuvan. Blois sijaitsee Loiren rannalla Orléansin ja Toursin kaupunkien välissä. Näytöksen lopussa ollaan kuninkaan linnassa.
Blois'n Saint Nicolas -kirkko
Oopperan prologi, I ja IV näytös sekä epilogi tapahtuvat Bysantin basilikassa, jonka voi ajatella olleen nykyisen Hagia Sofian keskiaikainen, katolinen versio.
Islamilaiseksi moskeijaksi muutettu Istanbulin (ent. Konstantinnopolin) Hagia Sofia -kirkko.
Hagia Sofian keisarittaren pylväskäytävä.
Hagia Sofian mosaiikki n. 1118 eli Esclarmonden tapahtuma-ajalta.
Hagia Sofian Neitsyt Maria ja Poika -mosaiikki.
Esclarmonden henkilöt ja numerot
Oopperan nimihenkilö on peräisin 1200-luvun chanson de gestestä eli sankarilaulusta Les aventures merveilleuses de Huon de Bordeaux (Bordeaux'n Huonin ihmeelliset seikkailut), jossa hän on babylonialaisen emiirin tytär, joka rakastuu ranskalaiseen ritariin. Massenet ja libretistit Alfred Blau sekä Louis de Gramont ajattelivat Esclarmonden kuitenkin bysanttilaiseksi prinsessaksi, jonka hahmoon he saivat vaikutteita aikakauden ikoneista ja mosaiikeista. Esclarmonden varsinainen tekstilähde oli silti toinen sankaritarina, 1100-luvun romanssi Partonopeu(s) de Blois tai Parthenopoeus de Blois, josta oopperan ritarisankarin ja kreivin nimi sai muodon Roland de Blois. Muita henkilöitä ovat Bysantin keisari Phorcas, Ranskan kuningas Cléomer, Blois'n piispa, Esclarmonden sisar Parséïs sekä tämän kihlattu, bysanttilaisritari Énéas.
Esclarmonde-juliste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti